Muutos.

Viime viikolle se sitten tapahtui! Jouduin jäämään töistä pois ja nyt on totuteltava siihen faktaan että seuraava työaamu koittaa maksimissaan puolentoista vuoden päästä... tai kahden vuoden päästä! :)
Vähän on hassu oli, ja vaikka edellisessä postauksessa valitinkin ja valitan että jouduin jäämään sairauslomalla. Onhan tämä nyt tietenkin helpompaa, sehän vain harmittaa kun mä niin tykkään työstäni ja asiakkaistani! Olisin mieluusti ollut loppuun asti työssä mutta nyt oli havaittavissa sellaisia muutoksia ettei vaihtoehtoja oikein jäänyt.

Tytöt tietenkin oli onnessaan kun kuulivat etteivät enää mene päiväkotiin :) Sain aikaistettua heidän avoimen päiväkodin aloituksen ja he menevvät sinne sitten keskiviikkona. Ensi viikosta lähtien tytöt ovat "kerhossa" maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, klo 12:30-15:30. Varmasti tytöille kivaa ja antaahan se mulle "omaa aikaa". Huono puoli siinä on se että joudun lähes aina hakemaan tytöt kerhosta kävellen. Vielä ainakin tällä viikolla on pyöräiilykelit mutta kyllä tuo sää nyt siihen suuntaan menee että kohta se loppuu. Ja se tarkoittaa sitä että mun on lahjottava tuo 4vee kävelemään kotiin :P Matkaahan ei ole kuin se 1,09km, mutta voin arvata että saattaa olla hikisiä reissuja edessä :O

Itelleni on nyt purrut neulontakärpänen ihan tosissaan, jotain on jo valmistakin mutta niistä myöhemmin! :) Vauvaneuleita pitäisi myös neuloa ahkerasti, parille ystävälle sekä tietenkin omalle, joka ei ole vielä saanut mitään äidin tekemää! Hups!

Tämä jäikin viimeiseksi työmatkaksi bussilla kotiin :D Istuin (nukuin) ihan merkityllä paikalla!

Tälläistä on syntynyt virkkuukoukulla, siihen palataan sitten kun jotain valmista!

Sunnuntaina käytiin katsomassa lentsikat elokuva, ei tehnyt vaikutusta nuorimpaan! :D

Tyttöjen kanssa päiväkävelyllä :)

Koira paralla oli korvatulehdus, sille ilmeisesti iskenyt joka puolella jylläävä syysflunssa! Tässä kuvassa kärsivä ilme johtuu kyllä salamavalosta ;)

-Suvi-

Odottaminen... niin ihanaa ja raskasta!

Mä niin ajattelin keväällä kun, mieheni syntymäpäivänä 11.4. ekaa kertaa nousi aamukahvit vauhdilla ylös, että nyt kyllä nautin tästä olostani. Sillä lyhyt aikahan se on ja melko varmasti elämäni viimeinen raskaus. Mutta ei se nyt ihan niin hyvin ole onnistunut, plääh! Viimeinen kolmannes on menossa ja ei oo helppoa ;) Alkuun oli se järkytttävä pahoinvointi 24/7 ja sitten vielä väsymys.  En pystynyt olemaan valittamatta, en. Ja sitten alkoikin jo kasvu/liitoskivut. Kesäloman ajan vaointi oli ihan jees. Mutta on se nyt todettava että töihin menon jälkeen on jatkuva väsymys, liitoskivut, kivut vatsassa, selän puutuminen ja peräpukamat yltyneet sellaisiin mittakaavoihin että on nautinto kaukana.

Ja taas toisaalta ei ole mitään sellaista vaivaa jonka laskisin "oikeaksi" vaivaksi, että voisin vain luovuttaa ja hakea sairauslomaa, pah. Tällä viikolla etenkin olo on ollut melkoinen, kirvelevät liitoskivut myös öisin, pitkin päivää vaivaavat pukamat, hiki, ja nyt vielä jonkinlaiset harjoitussupistukset tai muut pistokset/kouristukset alavatsassa niin puuh. Nyt ollaan jo melko lähellä sitä hetkeä että luovutan, kohta on neuvolalääkäri, siihen saakka nyt ainakin aion sinnitellä, katotaan sitten kuinka käy. Itseni tuntien vastaan että ihan hyvin on menny ja kyllä mä nyt jaksan :D :D

Pikkuhiljaa sitä alkaa vatsakin kasvamaan, tai vatsahan nyt on kasvanu mutta tuo raskausvatsa :D Virn!

Tässä on mun kotidoppler! Välillä änkee kunonsa ihan vatsaa kiinni ja tuhisee! Ja kun meno äityy liian hurjaksi, eli potkua tulee, niin loukkaantuneen näköisenä vaihtaa paikkaa! Hassu eläin <3

Tämähän se vielä unohtui alun valitusksesta, eli jalat on työpäivän jälkeen niin turvoksissa ettei ole kenkiä jotka mahtuisivat jalkaan. Kaikissa varpaissa ja kantapäissä on jo rakko kun työpäivän jälkeen kävelee buussipysäkille ja päätepysäkilta kotiin. Tänään oli luovutettava ja laitetta nämä maailman järkyttävimmät kengät jalkaan kun hain tytöt päiväkodista!! No sopii ainakin asun väriin ;)

Nyt sain vihdoinkin helpotettua päiväkodista hakua. Tähän saakka molemmat on siis istunut tuplarattaissa ja koira tietenkin mukana. Alkoi pikkusen käymään raskaaksi vaikka matkaa ei nyt ole kuin kilometri. Eli hankin brion ponyt, nämä menee nyt Lucilla ja sitten tietenkin myös pojalla. Casandra osaa jo hienosti polkea pyörällä, päästiin tänään ainakin nopeasti kotiin! Katsotaan kauanko pyöräkelejä vielä riittää!

Syksy se on tulossa, vielä ei ole tarvinnut takkia pukea ja ilman sukkiakin olen vielä kulkenut! Aamulla 5-14 astetta ja päivisin kuitenkin aina 20 astetta :) Lehteä kun haen niin on vielä melko hämärää, bussille kävellessä on jo kirkastunut. Mutta ei varmasti mene kuin reilu viikko ja on etsittävä heijastinliivi käyttöön.

-Suvi-

Talveen varautumista

Vaikka syksy onkin jatkunut melkein kesänä vieläkin. Niin eihän se auta, talvi sieltä on kumminkun tulossa. Toisaalta kyllä meidän perheessä talvea odotetaankin ;)

Syksyyn hain tytöille anton&ninan alennuksesta softsell-takit ja samalla reissulla myös ostin tytöille fleecehaalarit. En ole mikään fleecen ystävä mutta ajattelin sen pukemisen helpoutta. Lucindalle on kyllä villaisetkin välivaatteet ja Casandralle menee edelleen kummitädin neuloma villapaita ja villahousujen neulomista Ceelle suunnittelin jo viime talven... Fleece ei ole mitään muuta kuin muovia ja se vaan hiostaa. Mutta kokeilllaan nyt mitä mitä tytöt tykkää. Ja kuten sanoin se on ainakin molempien helppo pukea!
Casandralle tilasin myös Reiman ulkoilu vaatteita. Aikaisemmin en ole Reiman vaattteisiin raaskinut sijoittaa, mutta nyt ajattelin että kokeillaan.

Uskon että nämä takit ovat ovat monikäyttöisiä, molemmissa oli myös reilusti kasvunvaraa :D Joten saattaa jopa mennä veilä ensi syksynäkin! Jä tämä väriyhdistelmä on myös yksi mun suosikkeja, pinkkejä ja oranssia, nam!

Cassandralle hankin Reiman syyshousut, tuulenpitävät ja kevyellä vuorella. Nämäkin oli vähän pitkät pitää käärästä lahje ja ommella :)

Talveksi ostin Cassandralle Reiman talviasun, takin ja housut. Itse olisin ollut sitä mieltä että tuon ikäinen voisi vielä aivan hyvin pitää haalaria, mutta sitä saa mitä tilaa, eli olen tytöstä melkoisen prinsessan kasvattunut ja en vain jaksa sitä tappelua mitä se olisi ollut koko talven. Eli takkiin ja housuihin pääsyin.

 

 

Nämäkin sitten loppupeleissä valitsin värin perusteella, pidin tosi paljon tuosta takin kuosista ja housut sitten valitsin sen mukaan että tytärtä ainakin miellyttää :D Näissäkin on kasvunvaaraa :) Tuskin ensi talvena mahtuu mutta menee ainakin koko tämän talven! Ja nyt todellakin elätän toivoa kun näihin satsasin melkoisesti rahaa että nämä kestävät siten myös nuoremmalle, se jää nähtäväksi!

 

 

Tässä onkin nämä pupuasut joista jo aikaisemmassa postauksessa mainitsin :)

 

Casandra oli tällä viikolla ekalla kertaa naperoarkkitehti kurssilla ja innoissaa oli! Tässä on ekan tunnin aikaansaannos!

 



Työpaikkallani tuleville arkkitehdeille vitsailin että ei hänestä ehkä julkisten rakennusten arkkitehtiä tulee ;)

 

Sitten pari kuvaa lauantain urakasta! Eli miehen kanssa laitettiin keittiön välitila uusiksi! Monia vaihtoehtoja harkittiin ja kartoitettiin, laattoihin päädytiin. Kumpikaan ei vaan ollu koskaan aikaisemmin laatan laattaa seinään laittanut! Mutta kyllä se oli helpompaa kuin arvattiin! Sen verran amatööri olin etten huomannut ottaa yhtään ennen kuvaa!

 

Tässä kuvassa nyt ennen seinässä ollut muovimatto näkyy...

Tässä vielä siitä lähikuva, keittiössä on vielä yksi kohta "pöydän alla" jossa tätä on. Ja tälläin se sitten meni!

Tykätään kovasti, koko keittiö siirtyi yhtäkkiä tälle vuosituhannelle. Keittiön kaapitkin näyttää valkoisemmilta, pöydät näyttää tilavimmilta. Tästä tuli ihana :) ja ite tehty ja suunniteltu :D

Tälläisiä söpöläisiä käytiin tyttöjen kattomassa viime viikonloppuna!

-Suvi-